Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Ylä-Valtimo

Ylä-Valtimon asuttaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. "1800 -luvulla kylä oli lähes tiettömän taipaleen takana, mutta väki oli sivistynyttä ja se koetti pitää huolta niin toimeentulostaan kuin henkisestä kehityksestäänkin. Ylä-Valtimo tunnettiin erityisesti lukuharrastuksesta ennen koulun perustamista, sillä Joensuun Lyseon Toveriseura hankki kylälle kirjaston. Petäiskylän, Mujejärven ja Kuohatin sivistysinnostus sai Ylä-Valtimollakin väen puuhaamaan kylälle koulua. Ina ja Eliel Engelberg olivat koulun innokkaimmat hankkijat. Syyskesällä 1899 pidettiin heidän kotonaan koulun perustava kokous. Kokous oli jokseenkin yksimielinen - kylälle tarvittiin oma koulu. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Engelbergit, Juho Leinonen, Paavo Kettunen, Antti Meriläinen ja Paavo Haapalainen. Sopiva kouluhuoneisto saatiin Juho Leinosen talosta  Pursialasta 135 markan vuosivuokralla. Oppilaita tuli kaikkiaan 22, mutta heitä oli houkuteltava ympäri kylää. Eräänä syynä kouluhaluttomuuteen oli sekin, että koulussa otettiin käyttöön Uusi Katekismus ja Virsikirja. Koulu sai valtionapupäätöksen tammikuun 20. päivänä 1900, ensimmäisenä opettajattarena toimi tyttökoulun käynyt Elli Heikura. Opettajat ja koulupaikka vaihtuivat usein. Seuraavan lukuvuoden opettajana toimi Maria Voutilainen ja lukuvuoden 1901-02 Leena Laitinen, molemmat vaillanopettajakoulutusta. Koulu muutettiin Engelbergien taloon, jossa se toimi viiden vuoden ajan. Seuraava koulupaikka oli Tuliniemellä Paavo Kettusen talossa. Kylän koululle haluttiin oma talonsa ja kunnan rakennusohjelmassa Ylä-Valtimon koulu oli mukana. Hanketta esiteltiin kuntakokoukselle 16.12.1905. Haapakylään oli jo kuitenkin koulutalo rakenteilla ja niin jouduttiin taas odottamaan. Vuonna 1907 rakentamisesitys uudistettiin. Ylä-Valtimon koulu kuitenkin pysyi elossa, vaikka oppilaiden määrä ei kovin suureksi kohonnut. Vuonna 1910 koulu siirtyi Valtimon kunnan halintaan Nurmekselta."

Sodan jälkeen Valtimolle sijoitettiin Suojärven pitäjän asukkaita niin, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946 - 1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Siirtolaisille perustettiin Ylä-Valtimolle Konttimäen ja Pertunjoen asutusalueet, yhteensä 27 uutta tilaa. Muuttajien joukossa oli mm. maanviljelijöitä, kauppiaita ja yrittäjiä. Suojärven siirtolaiset puhuivat karjalan kieltä. Karjalaisuus ja ortodoksisuus tulivat osaksi kylän arkielämää.

Ylä-Valtimolla toimii ahkera kylätoimikunta. Juhannusjuhla Pertunjoella, hartaustilaisuudet Jaakkolan kodalla ja Sudenhiihto kuuluvat ylävaltimolaisten tapahtumiin ja niihin osallistutaan suurin joukoin.

Kylä sijaitsee Ylä-Valtimojärven, Valtimojärven ja Kalliojärven rannoilla. Järvet kuuluvat Valtimonjoen vesistöalueeseen. Maisemaa kuvaavat jylhät vaarat, sokkeloiset järvet ja joet. Näiden väliin jäävät kauniit peltoaukeat taloineen ja muine rakennuksineen. Vuonna 1886 Ylä-Valtimon järviä laskettiin 90 senttiä, jolloin saatiin hedelmällistä rantamaata viljelyksille, jota kylän pohjoispuolinen Konttivaara, länsipuolinen Pertunvaara sekä etelänpuoliset Porttivaara ja Vattuvaara rajaavat. Vaarat ovat jyrkkärinteisiä moreenimuodostumia. Varsinkin Porttivaara ja Vattuvaara ovat jyrkkärinteisiä. Asutus on sijoittunut kylän halki kulkevan Kuhmontien tuntumaan. Rantakylämaiseman avaruutta ovat lisänneet siirtokarjalaisten raivaamat Konttimäen ja Pertunjoen alueen peltomaat.
--------------------------------------------
Ylä-Valtimon koulu on ollut toiminnassa vuodet 1899 - 2002. Koulu oli kolmas kuntaan perustetuista kansakouluista. Opetus alkoi Ylä-Valtimolla 28.8.1899 Juha Leinosen talossa Pursialassa ja siirtyi sieltä Eliel Engelbergin taloon Tiukulaan v. 1902,  v. 1907 Paavo Kettusen taloon Tuliniemelle ja v. 1911 Pertunvaaran Alamerilään. Kylälle valmistui ensimmäinen oma koulu vasta vuonna 1926. Koulussa oli 1950-luvun alussa niin paljon koululaisia, että koulupiiri jaettiin kahtia ja rakennettiin Rauhalan koulu. Alkuun kylään kuulunut Sivakkajoki muotoutui Rauhalan koulun myötä omaksi kyläyhteisökseen.

Kun vuonna 1957 rakennettiin uusi Ylä-Valtimon koulu, toimi vanha koulu alkuun Valtimon vanhainkodin mielisairasosastona ja myöhemmin Erähotelli-ravintola Sudenpesänä. Ylä-Valtimosta aikoinaan erotetut koulupiirit liitettiin myöhemmin takaisin. Rauhalan koulu kuitenkin lakkautettiin v. 1973 ja Sivakkavaara vuonna 1982. Ylä-Valtimon koulu vastasi 1990-luvulla viiden vuoden ajan kunnassa annettavasta erityisopetuksesta. Kyläkoulun toiminta kuitenkin päättyi vuonna 2002, vaikka koulussa oli oppilaita vuosisadan vaihtuessa yhteensä 57.
---------------------------------------------

Kylän nähtävyyksiä ovat Porttivaaran ja Pertunvaaran näköalapaikat sekä hiidenkirnu, jonka on aiemmin sanottu sijaitsevan Pertunvaaralla. Kiitos saamistani tarkoista koordinaateista hiidenkirnun suhteen. Kohde löytyi helposti. Sitä, onko hiidenkirnu oikeasti hiidenkirnu en ole saanut mistään vahvistusta. Tosin jo lapsena kuulin siitä.

Lähteet:

  1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4-Valtimo
  2. http://www.oyk.fi/~yla-valtimo/
  3. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111237&lan=FI
  4. Ylä-Karjalan lehtileike Ylä-Valtimon koulun 100-vuotisjuhlasta (juhla oli 9.10.99)
  5. Ylä-Karjala 21.7.2012 (sarjasta Valtimon koulut 1883-2012)
  6. Martikainen, Mauno: Hiljentyneet koulut

    Ylä-Valtimo

    Ylä-Valtimon asuttaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. "1800 -luvulla kylä oli lähes tiettömän taipaleen takana, mutta väki oli sivistynyttä ja se koetti pitää huolta niin toimeentulostaan kuin henkisestä kehityksestäänkin. Ylä-Valtimo tunnettiin erityisesti lukuharrastuksesta ennen koulun perustamista, sillä Joensuun Lyseon Toveriseura hankki kylälle kirjaston. Petäiskylän, Mujejärven ja Kuohatin sivistysinnostus sai Ylä-Valtimollakin väen puuhaamaan kylälle koulua. Ina ja Eliel Engelberg olivat koulun innokkaimmat hankkijat. Syyskesällä 1899 pidettiin heidän kotonaan koulun perustava kokous. Kokous oli jokseenkin yksimielinen - kylälle tarvittiin oma koulu. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Engelbergit, Juho Leinonen, Paavo Kettunen, Antti Meriläinen ja Paavo Haapalainen. Sopiva kouluhuoneisto saatiin Juho Leinosen talosta  Pursialasta 135 markan vuosivuokralla. Oppilaita tuli kaikkiaan 22, mutta heitä oli houkuteltava ympäri kylää. Eräänä syynä kouluhaluttomuuteen oli sekin, että koulussa otettiin käyttöön Uusi Katekismus ja Virsikirja. Koulu sai valtionapupäätöksen tammikuun 20. päivänä 1900, ensimmäisenä opettajattarena toimi tyttökoulun käynyt Elli Heikura. Opettajat ja koulupaikka vaihtuivat usein. Seuraavan lukuvuoden opettajana toimi Maria Voutilainen ja lukuvuoden 1901-02 Leena Laitinen, molemmat vaillanopettajakoulutusta. Koulu muutettiin Engelbergien taloon, jossa se toimi viiden vuoden ajan. Seuraava koulupaikka oli Tuliniemellä Paavo Kettusen talossa. Kylän koululle haluttiin oma talonsa ja kunnan rakennusohjelmassa Ylä-Valtimon koulu oli mukana. Hanketta esiteltiin kuntakokoukselle 16.12.1905. Haapakylään oli jo kuitenkin koulutalo rakenteilla ja niin jouduttiin taas odottamaan. Vuonna 1907 rakentamisesitys uudistettiin. Ylä-Valtimon koulu kuitenkin pysyi elossa, vaikka oppilaiden määrä ei kovin suureksi kohonnut. Vuonna 1910 koulu siirtyi Valtimon kunnan halintaan Nurmekselta."

    Sodan jälkeen Valtimolle sijoitettiin Suojärven pitäjän asukkaita niin, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946 - 1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Siirtolaisille perustettiin Ylä-Valtimolle Konttimäen ja Pertunjoen asutusalueet, yhteensä 27 uutta tilaa. Muuttajien joukossa oli mm. maanviljelijöitä, kauppiaita ja yrittäjiä. Suojärven siirtolaiset puhuivat karjalan kieltä. Karjalaisuus ja ortodoksisuus tulivat osaksi kylän arkielämää.

    Ylä-Valtimolla toimii ahkera kylätoimikunta. Juhannusjuhla Pertunjoella, hartaustilaisuudet Jaakkolan kodalla ja Sudenhiihto kuuluvat ylävaltimolaisten tapahtumiin ja niihin osallistutaan suurin joukoin.

    Kylä sijaitsee Ylä-Valtimojärven, Valtimojärven ja Kalliojärven rannoilla. Järvet kuuluvat Valtimonjoen vesistöalueeseen. Maisemaa kuvaavat jylhät vaarat, sokkeloiset järvet ja joet. Näiden väliin jäävät kauniit peltoaukeat taloineen ja muine rakennuksineen. Vuonna 1886 Ylä-Valtimon järviä laskettiin 90 senttiä, jolloin saatiin hedelmällistä rantamaata viljelyksille, jota kylän pohjoispuolinen Konttivaara, länsipuolinen Pertunvaara sekä etelänpuoliset Porttivaara ja Vattuvaara rajaavat. Vaarat ovat jyrkkärinteisiä moreenimuodostumia. Varsinkin Porttivaara ja Vattuvaara ovat jyrkkärinteisiä. Asutus on sijoittunut kylän halki kulkevan Kuhmontien tuntumaan. Rantakylämaiseman avaruutta ovat lisänneet siirtokarjalaisten raivaamat Konttimäen ja Pertunjoen alueen peltomaat.
    --------------------------------------------
    Ylä-Valtimon koulu on ollut toiminnassa vuodet 1899 - 2002. Koulu oli kolmas kuntaan perustetuista kansakouluista. Opetus alkoi Ylä-Valtimolla 28.8.1899 Juha Leinosen talossa Pursialassa ja siirtyi sieltä Eliel Engelbergin taloon Tiukulaan v. 1902,  v. 1907 Paavo Kettusen taloon Tuliniemelle ja v. 1911 Pertunvaaran Alamerilään. Kylälle valmistui ensimmäinen oma koulu vasta vuonna 1926. Koulussa oli 1950-luvun alussa niin paljon koululaisia, että koulupiiri jaettiin kahtia ja rakennettiin Rauhalan koulu. Alkuun kylään kuulunut Sivakkajoki muotoutui Rauhalan koulun myötä omaksi kyläyhteisökseen.

    Kun vuonna 1957 rakennettiin uusi Ylä-Valtimon koulu, toimi vanha koulu alkuun Valtimon vanhainkodin mielisairasosastona ja myöhemmin Erähotelli-ravintola Sudenpesänä. Ylä-Valtimosta aikoinaan erotetut koulupiirit liitettiin myöhemmin takaisin. Rauhalan koulu kuitenkin lakkautettiin v. 1973 ja Sivakkavaara vuonna 1982. Ylä-Valtimon koulu vastasi 1990-luvulla viiden vuoden ajan kunnassa annettavasta erityisopetuksesta. Kyläkoulun toiminta kuitenkin päättyi vuonna 2002, vaikka koulussa oli oppilaita vuosisadan vaihtuessa yhteensä 57.
    ---------------------------------------------

    Kylän nähtävyyksiä ovat Porttivaaran ja Pertunvaaran näköalapaikat sekä hiidenkirnu, jonka on aiemmin sanottu sijaitsevan Pertunvaaralla. Kiitos saamistani tarkoista koordinaateista hiidenkirnun suhteen. Kohde löytyi helposti. Sitä, onko hiidenkirnu oikeasti hiidenkirnu en ole saanut mistään vahvistusta. Tosin jo lapsena kuulin siitä.

    Lähteet:

    1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4-Valtimo
    2. http://www.oyk.fi/~yla-valtimo/
    3. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111237&lan=FI
    4. Ylä-Karjalan lehtileike Ylä-Valtimon koulun 100-vuotisjuhlasta (juhla oli 9.10.99)
    5. Ylä-Karjala 21.7.2012 (sarjasta Valtimon koulut 1883-2012)
    6. Martikainen, Mauno: Hiljentyneet koulut

    Ylä-Valtimo

    Ylä-Valtimon asuttaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. "1800 -luvulla kylä oli lähes tiettömän taipaleen takana, mutta väki oli sivistynyttä ja se koetti pitää huolta niin toimeentulostaan kuin henkisestä kehityksestäänkin. Ylä-Valtimo tunnettiin erityisesti lukuharrastuksesta ennen koulun perustamista, sillä Joensuun Lyseon Toveriseura hankki kylälle kirjaston. Petäiskylän, Mujejärven ja Kuohatin sivistysinnostus sai Ylä-Valtimollakin väen puuhaamaan kylälle koulua. Ina ja Eliel Engelberg olivat koulun innokkaimmat hankkijat. Syyskesällä 1899 pidettiin heidän kotonaan koulun perustava kokous. Kokous oli jokseenkin yksimielinen - kylälle tarvittiin oma koulu. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Engelbergit, Juho Leinonen, Paavo Kettunen, Antti Meriläinen ja Paavo Haapalainen. Sopiva kouluhuoneisto saatiin Juho Leinosen talosta  Pursialasta 135 markan vuosivuokralla. Oppilaita tuli kaikkiaan 22, mutta heitä oli houkuteltava ympäri kylää. Eräänä syynä kouluhaluttomuuteen oli sekin, että koulussa otettiin käyttöön Uusi Katekismus ja Virsikirja. Koulu sai valtionapupäätöksen tammikuun 20. päivänä 1900, ensimmäisenä opettajattarena toimi tyttökoulun käynyt Elli Heikura. Opettajat ja koulupaikka vaihtuivat usein. Seuraavan lukuvuoden opettajana toimi Maria Voutilainen ja lukuvuoden 1901-02 Leena Laitinen, molemmat vaillanopettajakoulutusta. Koulu muutettiin Engelbergien taloon, jossa se toimi viiden vuoden ajan. Seuraava koulupaikka oli Tuliniemellä Paavo Kettusen talossa. Kylän koululle haluttiin oma talonsa ja kunnan rakennusohjelmassa Ylä-Valtimon koulu oli mukana. Hanketta esiteltiin kuntakokoukselle 16.12.1905. Haapakylään oli jo kuitenkin koulutalo rakenteilla ja niin jouduttiin taas odottamaan. Vuonna 1907 rakentamisesitys uudistettiin. Ylä-Valtimon koulu kuitenkin pysyi elossa, vaikka oppilaiden määrä ei kovin suureksi kohonnut. Vuonna 1910 koulu siirtyi Valtimon kunnan halintaan Nurmekselta."

    Sodan jälkeen Valtimolle sijoitettiin Suojärven pitäjän asukkaita niin, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946 - 1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Siirtolaisille perustettiin Ylä-Valtimolle Konttimäen ja Pertunjoen asutusalueet, yhteensä 27 uutta tilaa. Muuttajien joukossa oli mm. maanviljelijöitä, kauppiaita ja yrittäjiä. Suojärven siirtolaiset puhuivat karjalan kieltä. Karjalaisuus ja ortodoksisuus tulivat osaksi kylän arkielämää.

    Ylä-Valtimolla toimii ahkera kylätoimikunta. Juhannusjuhla Pertunjoella, hartaustilaisuudet Jaakkolan kodalla ja Sudenhiihto kuuluvat ylävaltimolaisten tapahtumiin ja niihin osallistutaan suurin joukoin.

    Kylä sijaitsee Ylä-Valtimojärven, Valtimojärven ja Kalliojärven rannoilla. Järvet kuuluvat Valtimonjoen vesistöalueeseen. Maisemaa kuvaavat jylhät vaarat, sokkeloiset järvet ja joet. Näiden väliin jäävät kauniit peltoaukeat taloineen ja muine rakennuksineen. Vuonna 1886 Ylä-Valtimon järviä laskettiin 90 senttiä, jolloin saatiin hedelmällistä rantamaata viljelyksille, jota kylän pohjoispuolinen Konttivaara, länsipuolinen Pertunvaara sekä etelänpuoliset Porttivaara ja Vattuvaara rajaavat. Vaarat ovat jyrkkärinteisiä moreenimuodostumia. Varsinkin Porttivaara ja Vattuvaara ovat jyrkkärinteisiä. Asutus on sijoittunut kylän halki kulkevan Kuhmontien tuntumaan. Rantakylämaiseman avaruutta ovat lisänneet siirtokarjalaisten raivaamat Konttimäen ja Pertunjoen alueen peltomaat.
    --------------------------------------------
    Ylä-Valtimon koulu on ollut toiminnassa vuodet 1899 - 2002. Koulu oli kolmas kuntaan perustetuista kansakouluista. Opetus alkoi Ylä-Valtimolla 28.8.1899 Juha Leinosen talossa Pursialassa ja siirtyi sieltä Eliel Engelbergin taloon Tiukulaan v. 1902,  v. 1907 Paavo Kettusen taloon Tuliniemelle ja v. 1911 Pertunvaaran Alamerilään. Kylälle valmistui ensimmäinen oma koulu vasta vuonna 1926. Koulussa oli 1950-luvun alussa niin paljon koululaisia, että koulupiiri jaettiin kahtia ja rakennettiin Rauhalan koulu. Alkuun kylään kuulunut Sivakkajoki muotoutui Rauhalan koulun myötä omaksi kyläyhteisökseen.

    Kun vuonna 1957 rakennettiin uusi Ylä-Valtimon koulu, toimi vanha koulu alkuun Valtimon vanhainkodin mielisairasosastona ja myöhemmin Erähotelli-ravintola Sudenpesänä. Ylä-Valtimosta aikoinaan erotetut koulupiirit liitettiin myöhemmin takaisin. Rauhalan koulu kuitenkin lakkautettiin v. 1973 ja Sivakkavaara vuonna 1982. Ylä-Valtimon koulu vastasi 1990-luvulla viiden vuoden ajan kunnassa annettavasta erityisopetuksesta. Kyläkoulun toiminta kuitenkin päättyi vuonna 2002, vaikka koulussa oli oppilaita vuosisadan vaihtuessa yhteensä 57.
    ---------------------------------------------

    Kylän nähtävyyksiä ovat Porttivaaran ja Pertunvaaran näköalapaikat sekä hiidenkirnu, jonka on aiemmin sanottu sijaitsevan Pertunvaaralla. Kiitos saamistani tarkoista koordinaateista hiidenkirnun suhteen. Kohde löytyi helposti. Sitä, onko hiidenkirnu oikeasti hiidenkirnu en ole saanut mistään vahvistusta. Tosin jo lapsena kuulin siitä.

    Lähteet:

    1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4-Valtimo
    2. http://www.oyk.fi/~yla-valtimo/
    3. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111237&lan=FI
    4. Ylä-Karjalan lehtileike Ylä-Valtimon koulun 100-vuotisjuhlasta (juhla oli 9.10.99)
    5. Ylä-Karjala 21.7.2012 (sarjasta Valtimon koulut 1883-2012)
    6. Martikainen, Mauno: Hiljentyneet koulut

    Ylä-Valtimo

    Ylä-Valtimon asuttaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. "1800 -luvulla kylä oli lähes tiettömän taipaleen takana, mutta väki oli sivistynyttä ja se koetti pitää huolta niin toimeentulostaan kuin henkisestä kehityksestäänkin. Ylä-Valtimo tunnettiin erityisesti lukuharrastuksesta ennen koulun perustamista, sillä Joensuun Lyseon Toveriseura hankki kylälle kirjaston. Petäiskylän, Mujejärven ja Kuohatin sivistysinnostus sai Ylä-Valtimollakin väen puuhaamaan kylälle koulua. Ina ja Eliel Engelberg olivat koulun innokkaimmat hankkijat. Syyskesällä 1899 pidettiin heidän kotonaan koulun perustava kokous. Kokous oli jokseenkin yksimielinen - kylälle tarvittiin oma koulu. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Engelbergit, Juho Leinonen, Paavo Kettunen, Antti Meriläinen ja Paavo Haapalainen. Sopiva kouluhuoneisto saatiin Juho Leinosen talosta  Pursialasta 135 markan vuosivuokralla. Oppilaita tuli kaikkiaan 22, mutta heitä oli houkuteltava ympäri kylää. Eräänä syynä kouluhaluttomuuteen oli sekin, että koulussa otettiin käyttöön Uusi Katekismus ja Virsikirja. Koulu sai valtionapupäätöksen tammikuun 20. päivänä 1900, ensimmäisenä opettajattarena toimi tyttökoulun käynyt Elli Heikura. Opettajat ja koulupaikka vaihtuivat usein. Seuraavan lukuvuoden opettajana toimi Maria Voutilainen ja lukuvuoden 1901-02 Leena Laitinen, molemmat vaillanopettajakoulutusta. Koulu muutettiin Engelbergien taloon, jossa se toimi viiden vuoden ajan. Seuraava koulupaikka oli Tuliniemellä Paavo Kettusen talossa. Kylän koululle haluttiin oma talonsa ja kunnan rakennusohjelmassa Ylä-Valtimon koulu oli mukana. Hanketta esiteltiin kuntakokoukselle 16.12.1905. Haapakylään oli jo kuitenkin koulutalo rakenteilla ja niin jouduttiin taas odottamaan. Vuonna 1907 rakentamisesitys uudistettiin. Ylä-Valtimon koulu kuitenkin pysyi elossa, vaikka oppilaiden määrä ei kovin suureksi kohonnut. Vuonna 1910 koulu siirtyi Valtimon kunnan halintaan Nurmekselta."

    Sodan jälkeen Valtimolle sijoitettiin Suojärven pitäjän asukkaita niin, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946 - 1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Siirtolaisille perustettiin Ylä-Valtimolle Konttimäen ja Pertunjoen asutusalueet, yhteensä 27 uutta tilaa. Muuttajien joukossa oli mm. maanviljelijöitä, kauppiaita ja yrittäjiä. Suojärven siirtolaiset puhuivat karjalan kieltä. Karjalaisuus ja ortodoksisuus tulivat osaksi kylän arkielämää.

    Ylä-Valtimolla toimii ahkera kylätoimikunta. Juhannusjuhla Pertunjoella, hartaustilaisuudet Jaakkolan kodalla ja Sudenhiihto kuuluvat ylävaltimolaisten tapahtumiin ja niihin osallistutaan suurin joukoin.

    Kylä sijaitsee Ylä-Valtimojärven, Valtimojärven ja Kalliojärven rannoilla. Järvet kuuluvat Valtimonjoen vesistöalueeseen. Maisemaa kuvaavat jylhät vaarat, sokkeloiset järvet ja joet. Näiden väliin jäävät kauniit peltoaukeat taloineen ja muine rakennuksineen. Vuonna 1886 Ylä-Valtimon järviä laskettiin 90 senttiä, jolloin saatiin hedelmällistä rantamaata viljelyksille, jota kylän pohjoispuolinen Konttivaara, länsipuolinen Pertunvaara sekä etelänpuoliset Porttivaara ja Vattuvaara rajaavat. Vaarat ovat jyrkkärinteisiä moreenimuodostumia. Varsinkin Porttivaara ja Vattuvaara ovat jyrkkärinteisiä. Asutus on sijoittunut kylän halki kulkevan Kuhmontien tuntumaan. Rantakylämaiseman avaruutta ovat lisänneet siirtokarjalaisten raivaamat Konttimäen ja Pertunjoen alueen peltomaat.
    --------------------------------------------
    Ylä-Valtimon koulu on ollut toiminnassa vuodet 1899 - 2002. Koulu oli kolmas kuntaan perustetuista kansakouluista. Opetus alkoi Ylä-Valtimolla 28.8.1899 Juha Leinosen talossa Pursialassa ja siirtyi sieltä Eliel Engelbergin taloon Tiukulaan v. 1902,  v. 1907 Paavo Kettusen taloon Tuliniemelle ja v. 1911 Pertunvaaran Alamerilään. Kylälle valmistui ensimmäinen oma koulu vasta vuonna 1926. Koulussa oli 1950-luvun alussa niin paljon koululaisia, että koulupiiri jaettiin kahtia ja rakennettiin Rauhalan koulu. Alkuun kylään kuulunut Sivakkajoki muotoutui Rauhalan koulun myötä omaksi kyläyhteisökseen.

    Kun vuonna 1957 rakennettiin uusi Ylä-Valtimon koulu, toimi vanha koulu alkuun Valtimon vanhainkodin mielisairasosastona ja myöhemmin Erähotelli-ravintola Sudenpesänä. Ylä-Valtimosta aikoinaan erotetut koulupiirit liitettiin myöhemmin takaisin. Rauhalan koulu kuitenkin lakkautettiin v. 1973 ja Sivakkavaara vuonna 1982. Ylä-Valtimon koulu vastasi 1990-luvulla viiden vuoden ajan kunnassa annettavasta erityisopetuksesta. Kyläkoulun toiminta kuitenkin päättyi vuonna 2002, vaikka koulussa oli oppilaita vuosisadan vaihtuessa yhteensä 57.
    ---------------------------------------------

    Kylän nähtävyyksiä ovat Porttivaaran ja Pertunvaaran näköalapaikat sekä hiidenkirnu, jonka on aiemmin sanottu sijaitsevan Pertunvaaralla. Kiitos saamistani tarkoista koordinaateista hiidenkirnun suhteen. Kohde löytyi helposti. Sitä, onko hiidenkirnu oikeasti hiidenkirnu en ole saanut mistään vahvistusta. Tosin jo lapsena kuulin siitä.

    Lähteet:

    1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4-Valtimo
    2. http://www.oyk.fi/~yla-valtimo/
    3. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111237&lan=FI
    4. Ylä-Karjalan lehtileike Ylä-Valtimon koulun 100-vuotisjuhlasta (juhla oli 9.10.99)
    5. Ylä-Karjala 21.7.2012 (sarjasta Valtimon koulut 1883-2012)
    6. Martikainen, Mauno: Hiljentyneet koulut

    Ylä-Valtimo

    Ylä-Valtimon asuttaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. "1800 -luvulla kylä oli lähes tiettömän taipaleen takana, mutta väki oli sivistynyttä ja se koetti pitää huolta niin toimeentulostaan kuin henkisestä kehityksestäänkin. Ylä-Valtimo tunnettiin erityisesti lukuharrastuksesta ennen koulun perustamista, sillä Joensuun Lyseon Toveriseura hankki kylälle kirjaston. Petäiskylän, Mujejärven ja Kuohatin sivistysinnostus sai Ylä-Valtimollakin väen puuhaamaan kylälle koulua. Ina ja Eliel Engelberg olivat koulun innokkaimmat hankkijat. Syyskesällä 1899 pidettiin heidän kotonaan koulun perustava kokous. Kokous oli jokseenkin yksimielinen - kylälle tarvittiin oma koulu. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Engelbergit, Juho Leinonen, Paavo Kettunen, Antti Meriläinen ja Paavo Haapalainen. Sopiva kouluhuoneisto saatiin Juho Leinosen talosta  Pursialasta 135 markan vuosivuokralla. Oppilaita tuli kaikkiaan 22, mutta heitä oli houkuteltava ympäri kylää. Eräänä syynä kouluhaluttomuuteen oli sekin, että koulussa otettiin käyttöön Uusi Katekismus ja Virsikirja. Koulu sai valtionapupäätöksen tammikuun 20. päivänä 1900, ensimmäisenä opettajattarena toimi tyttökoulun käynyt Elli Heikura. Opettajat ja koulupaikka vaihtuivat usein. Seuraavan lukuvuoden opettajana toimi Maria Voutilainen ja lukuvuoden 1901-02 Leena Laitinen, molemmat vaillanopettajakoulutusta. Koulu muutettiin Engelbergien taloon, jossa se toimi viiden vuoden ajan. Seuraava koulupaikka oli Tuliniemellä Paavo Kettusen talossa. Kylän koululle haluttiin oma talonsa ja kunnan rakennusohjelmassa Ylä-Valtimon koulu oli mukana. Hanketta esiteltiin kuntakokoukselle 16.12.1905. Haapakylään oli jo kuitenkin koulutalo rakenteilla ja niin jouduttiin taas odottamaan. Vuonna 1907 rakentamisesitys uudistettiin. Ylä-Valtimon koulu kuitenkin pysyi elossa, vaikka oppilaiden määrä ei kovin suureksi kohonnut. Vuonna 1910 koulu siirtyi Valtimon kunnan halintaan Nurmekselta."

    Sodan jälkeen Valtimolle sijoitettiin Suojärven pitäjän asukkaita niin, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946 - 1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Siirtolaisille perustettiin Ylä-Valtimolle Konttimäen ja Pertunjoen asutusalueet, yhteensä 27 uutta tilaa. Muuttajien joukossa oli mm. maanviljelijöitä, kauppiaita ja yrittäjiä. Suojärven siirtolaiset puhuivat karjalan kieltä. Karjalaisuus ja ortodoksisuus tulivat osaksi kylän arkielämää.

    Ylä-Valtimolla toimii ahkera kylätoimikunta. Juhannusjuhla Pertunjoella, hartaustilaisuudet Jaakkolan kodalla ja Sudenhiihto kuuluvat ylävaltimolaisten tapahtumiin ja niihin osallistutaan suurin joukoin.

    Kylä sijaitsee Ylä-Valtimojärven, Valtimojärven ja Kalliojärven rannoilla. Järvet kuuluvat Valtimonjoen vesistöalueeseen. Maisemaa kuvaavat jylhät vaarat, sokkeloiset järvet ja joet. Näiden väliin jäävät kauniit peltoaukeat taloineen ja muine rakennuksineen. Vuonna 1886 Ylä-Valtimon järviä laskettiin 90 senttiä, jolloin saatiin hedelmällistä rantamaata viljelyksille, jota kylän pohjoispuolinen Konttivaara, länsipuolinen Pertunvaara sekä etelänpuoliset Porttivaara ja Vattuvaara rajaavat. Vaarat ovat jyrkkärinteisiä moreenimuodostumia. Varsinkin Porttivaara ja Vattuvaara ovat jyrkkärinteisiä. Asutus on sijoittunut kylän halki kulkevan Kuhmontien tuntumaan. Rantakylämaiseman avaruutta ovat lisänneet siirtokarjalaisten raivaamat Konttimäen ja Pertunjoen alueen peltomaat.
    --------------------------------------------
    Ylä-Valtimon koulu on ollut toiminnassa vuodet 1899 - 2002. Koulu oli kolmas kuntaan perustetuista kansakouluista. Opetus alkoi Ylä-Valtimolla 28.8.1899 Juha Leinosen talossa Pursialassa ja siirtyi sieltä Eliel Engelbergin taloon Tiukulaan v. 1902,  v. 1907 Paavo Kettusen taloon Tuliniemelle ja v. 1911 Pertunvaaran Alamerilään. Kylälle valmistui ensimmäinen oma koulu vasta vuonna 1926. Koulussa oli 1950-luvun alussa niin paljon koululaisia, että koulupiiri jaettiin kahtia ja rakennettiin Rauhalan koulu. Alkuun kylään kuulunut Sivakkajoki muotoutui Rauhalan koulun myötä omaksi kyläyhteisökseen.

    Kun vuonna 1957 rakennettiin uusi Ylä-Valtimon koulu, toimi vanha koulu alkuun Valtimon vanhainkodin mielisairasosastona ja myöhemmin Erähotelli-ravintola Sudenpesänä. Ylä-Valtimosta aikoinaan erotetut koulupiirit liitettiin myöhemmin takaisin. Rauhalan koulu kuitenkin lakkautettiin v. 1973 ja Sivakkavaara vuonna 1982. Ylä-Valtimon koulu vastasi 1990-luvulla viiden vuoden ajan kunnassa annettavasta erityisopetuksesta. Kyläkoulun toiminta kuitenkin päättyi vuonna 2002, vaikka koulussa oli oppilaita vuosisadan vaihtuessa yhteensä 57.
    ---------------------------------------------

    Kylän nähtävyyksiä ovat Porttivaaran ja Pertunvaaran näköalapaikat sekä hiidenkirnu, jonka on aiemmin sanottu sijaitsevan Pertunvaaralla. Kiitos saamistani tarkoista koordinaateista hiidenkirnun suhteen. Kohde löytyi helposti. Sitä, onko hiidenkirnu oikeasti hiidenkirnu en ole saanut mistään vahvistusta. Tosin jo lapsena kuulin siitä.

    Lähteet:

    1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4-Valtimo
    2. http://www.oyk.fi/~yla-valtimo/
    3. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111237&lan=FI
    4. Ylä-Karjalan lehtileike Ylä-Valtimon koulun 100-vuotisjuhlasta (juhla oli 9.10.99)
    5. Ylä-Karjala 21.7.2012 (sarjasta Valtimon koulut 1883-2012)
    6. Martikainen, Mauno: Hiljentyneet koulut

    Ylä-Valtimo

    Ylä-Valtimon asuttaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. "1800 -luvulla kylä oli lähes tiettömän taipaleen takana, mutta väki oli sivistynyttä ja se koetti pitää huolta niin toimeentulostaan kuin henkisestä kehityksestäänkin. Ylä-Valtimo tunnettiin erityisesti lukuharrastuksesta ennen koulun perustamista, sillä Joensuun Lyseon Toveriseura hankki kylälle kirjaston. Petäiskylän, Mujejärven ja Kuohatin sivistysinnostus sai Ylä-Valtimollakin väen puuhaamaan kylälle koulua. Ina ja Eliel Engelberg olivat koulun innokkaimmat hankkijat. Syyskesällä 1899 pidettiin heidän kotonaan koulun perustava kokous. Kokous oli jokseenkin yksimielinen - kylälle tarvittiin oma koulu. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Engelbergit, Juho Leinonen, Paavo Kettunen, Antti Meriläinen ja Paavo Haapalainen. Sopiva kouluhuoneisto saatiin Juho Leinosen talosta  Pursialasta 135 markan vuosivuokralla. Oppilaita tuli kaikkiaan 22, mutta heitä oli houkuteltava ympäri kylää. Eräänä syynä kouluhaluttomuuteen oli sekin, että koulussa otettiin käyttöön Uusi Katekismus ja Virsikirja. Koulu sai valtionapupäätöksen tammikuun 20. päivänä 1900, ensimmäisenä opettajattarena toimi tyttökoulun käynyt Elli Heikura. Opettajat ja koulupaikka vaihtuivat usein. Seuraavan lukuvuoden opettajana toimi Maria Voutilainen ja lukuvuoden 1901-02 Leena Laitinen, molemmat vaillanopettajakoulutusta. Koulu muutettiin Engelbergien taloon, jossa se toimi viiden vuoden ajan. Seuraava koulupaikka oli Tuliniemellä Paavo Kettusen talossa. Kylän koululle haluttiin oma talonsa ja kunnan rakennusohjelmassa Ylä-Valtimon koulu oli mukana. Hanketta esiteltiin kuntakokoukselle 16.12.1905. Haapakylään oli jo kuitenkin koulutalo rakenteilla ja niin jouduttiin taas odottamaan. Vuonna 1907 rakentamisesitys uudistettiin. Ylä-Valtimon koulu kuitenkin pysyi elossa, vaikka oppilaiden määrä ei kovin suureksi kohonnut. Vuonna 1910 koulu siirtyi Valtimon kunnan halintaan Nurmekselta."

    Sodan jälkeen Valtimolle sijoitettiin Suojärven pitäjän asukkaita niin, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946 - 1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Siirtolaisille perustettiin Ylä-Valtimolle Konttimäen ja Pertunjoen asutusalueet, yhteensä 27 uutta tilaa. Muuttajien joukossa oli mm. maanviljelijöitä, kauppiaita ja yrittäjiä. Suojärven siirtolaiset puhuivat karjalan kieltä. Karjalaisuus ja ortodoksisuus tulivat osaksi kylän arkielämää.

    Ylä-Valtimolla toimii ahkera kylätoimikunta. Juhannusjuhla Pertunjoella, hartaustilaisuudet Jaakkolan kodalla ja Sudenhiihto kuuluvat ylävaltimolaisten tapahtumiin ja niihin osallistutaan suurin joukoin.

    Kylä sijaitsee Ylä-Valtimojärven, Valtimojärven ja Kalliojärven rannoilla. Järvet kuuluvat Valtimonjoen vesistöalueeseen. Maisemaa kuvaavat jylhät vaarat, sokkeloiset järvet ja joet. Näiden väliin jäävät kauniit peltoaukeat taloineen ja muine rakennuksineen. Vuonna 1886 Ylä-Valtimon järviä laskettiin 90 senttiä, jolloin saatiin hedelmällistä rantamaata viljelyksille, jota kylän pohjoispuolinen Konttivaara, länsipuolinen Pertunvaara sekä etelänpuoliset Porttivaara ja Vattuvaara rajaavat. Vaarat ovat jyrkkärinteisiä moreenimuodostumia. Varsinkin Porttivaara ja Vattuvaara ovat jyrkkärinteisiä. Asutus on sijoittunut kylän halki kulkevan Kuhmontien tuntumaan. Rantakylämaiseman avaruutta ovat lisänneet siirtokarjalaisten raivaamat Konttimäen ja Pertunjoen alueen peltomaat.
    --------------------------------------------
    Ylä-Valtimon koulu on ollut toiminnassa vuodet 1899 - 2002. Koulu oli kolmas kuntaan perustetuista kansakouluista. Opetus alkoi Ylä-Valtimolla 28.8.1899 Juha Leinosen talossa Pursialassa ja siirtyi sieltä Eliel Engelbergin taloon Tiukulaan v. 1902,  v. 1907 Paavo Kettusen taloon Tuliniemelle ja v. 1911 Pertunvaaran Alamerilään. Kylälle valmistui ensimmäinen oma koulu vasta vuonna 1926. Koulussa oli 1950-luvun alussa niin paljon koululaisia, että koulupiiri jaettiin kahtia ja rakennettiin Rauhalan koulu. Alkuun kylään kuulunut Sivakkajoki muotoutui Rauhalan koulun myötä omaksi kyläyhteisökseen.

    Kun vuonna 1957 rakennettiin uusi Ylä-Valtimon koulu, toimi vanha koulu alkuun Valtimon vanhainkodin mielisairasosastona ja myöhemmin Erähotelli-ravintola Sudenpesänä. Ylä-Valtimosta aikoinaan erotetut koulupiirit liitettiin myöhemmin takaisin. Rauhalan koulu kuitenkin lakkautettiin v. 1973 ja Sivakkavaara vuonna 1982. Ylä-Valtimon koulu vastasi 1990-luvulla viiden vuoden ajan kunnassa annettavasta erityisopetuksesta. Kyläkoulun toiminta kuitenkin päättyi vuonna 2002, vaikka koulussa oli oppilaita vuosisadan vaihtuessa yhteensä 57.
    ---------------------------------------------

    Kylän nähtävyyksiä ovat Porttivaaran ja Pertunvaaran näköalapaikat sekä hiidenkirnu, jonka on aiemmin sanottu sijaitsevan Pertunvaaralla. Kiitos saamistani tarkoista koordinaateista hiidenkirnun suhteen. Kohde löytyi helposti. Sitä, onko hiidenkirnu oikeasti hiidenkirnu en ole saanut mistään vahvistusta. Tosin jo lapsena kuulin siitä.

    Lähteet:

    1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4-Valtimo
    2. http://www.oyk.fi/~yla-valtimo/
    3. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111237&lan=FI
    4. Ylä-Karjalan lehtileike Ylä-Valtimon koulun 100-vuotisjuhlasta (juhla oli 9.10.99)
    5. Ylä-Karjala 21.7.2012 (sarjasta Valtimon koulut 1883-2012)
    6. Martikainen, Mauno: Hiljentyneet koulut

Ylä-Valtimo

Kylä sijaitsee Ylä-Valtimojärven, Valtimojärven ja Kalliojärven rannoilla. Järvet kuuluvat Valtimonjoen vesistöalueeseen. Maisemaa kuvaavat jylhät vaarat, sokkeloiset järvet ja joet. Näiden väliin jäävät kauniit peltoaukeat taloineen ja muine rakennuksineen. Vuonna 1886 Ylä-Valtimon järviä laskettiin 90 senttiä, jolloin saatiin hedelmällistä rantamaata viljelyksille, jota kylän pohjoispuolinen Konttivaara, länsipuolinen Pertunvaara sekä etelänpuoliset Porttivaara ja Vattuvaara rajaavat. Vaarat ovat jyrkkärinteisiä moreenimuodostumia. Varsinkin Porttivaara ja Vattuvaara ovat jyrkkärinteisiä. Asutus on sijoittunut kylän halki kulkevan Kuhmontien tuntumaan. Rantakylämaiseman avaruutta ovat lisänneet siirtokarjalaisten raivaamat Konttimäen ja Pertunjoen alueen peltomaat.

Sodan jälkeen Valtimolle sijoitettiin Suojärven pitäjän asukkaita niin, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946 - 1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Siirtolaisille perustettiin Ylä-Valtimolle Konttimäen ja Pertunjoen asutusalueet, yhteensä 27 uutta tilaa. Muuttajien joukossa oli mm. maanviljelijöitä, kauppiaita ja yrittäjiä. Suojärven siirtolaiset puhuivat karjalan kieltä. Karjalaisuus ja ortodoksisuus tulivat osaksi kylän arkielämää.

Ylä-Valtimolla toimii ahkera kylätoimikunta. Juhannusjuhla Pertunjoella, hartaustilaisuudet Jaakkolan kodalla ja Sudenhiihto kuuluvat ylävaltimolaisten tapahtumiin ja niihin osallistutaan suurin joukoin.
©2018 Ylä-Valtimo - suntuubi.com